En ole koskaan pitänyt itseäni kovin äidillisenä ihmisenä. Kotiäitiys ei ole ollut minulle unelma. En ole myöskään koskaan haaveillut kovin monesta lapsesta. Tällä hetkellä ajatus toisesta lapsesta on minulle ja miehelleni teoreettinen. Olisi ihan kiva, mutta mutta katsellaan nyt.
Siksi vauvakahvilat, vauvajumpat, äitien tukipiirit vauvanhoidosta ovat olleet minulle lähinnä hammasten kiristystä. Ensimmäinen vauvavuosi on ainutlaatuista aikaa, mutta ihanaa kun lapsi kasvaa. Tämän bloginkin tarkoitus oli ollut alkujaan olla harrastus vaipan vaihdon rinnalle ja kiva hömppäpaikka, minne päivitellä kivoja kotoilujuttuja. No siihen roolileikkiin minusta ei ollutkaan. Pullanleipominen on kivaa ja pullankaltaista lisävyötäröä minusta löytyy kyllä, mutta pullantuoksuinen äiti en ole kovin usein.
Tällä hetkellä suurin intohimoni on yrittäjyydessä ja niissä pienissä askelissa, joilla palaan työelämään. Etsin kokoajan keinoja, millä yhdistän lapsenhoidon ja oman työnteon. Mieheni tekee myös yrittäjänä pitkiä epäsäännöllisen säännöllisiä työpäiviä. Haasteita siis löytyy siinä miten yhdistää minun työni, hänen työnsä ja alle yhden vanhan lapsen hoito. Toki lapsemme menee osa-aikahoitoon yhden vanhana, jotta pääsen paremmin työelämään. Sinällään haikeaa, mutta toisaalta tiesin jo raskausaikana, että minusta ei ole olemaan kotona kolmea vuotta. Olen ollut täällä jo ihan tarpeeksi ennen raskautta. Ensin opiskelijana lopputyötä tekemässä, sitten työttömänä, sitten yrittäjänä tehden kotoa töitä, sitten taas työttömänä kunnes viimeisen koulutuspätkän päätyttyä äitiyslomalla.
Alkaa ulkoilma tuoksua varsin huokuttelevalta etten sanoisi.
En kuitenkaan haluisi olla vain uraohjus, jolle lapsi jää kakkoseksi. Poikani on minulle ykkönen aina ja nyt ja voittaa työelämän. Miten siis yhdistää yrittäjyys ja vanhemmuus?
Kaiken lisäksi harkitsen vahvasti lisäkoulutukseen hakeutumista. Haluaisin opiskella itselleni kolmannen ammatin. Eli nuorallatanssimista on luvassa. Ilmassa heiluvat pallot: työ, äitiys, parisuhde, oma hyvinvointi, ystävät, perhesuhteet. Onneksi olen aina pitänyt tetriksen peluusta.
Yhtenä asiani myös kutkuttaa. Voisiko tästä blogista tehdä yhden ansaintakeinon?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti