Oma-aika on nykyään sitä, että käy suihkussa lapsen nukkuessa. Tai selaa Facebookia odottaessa, että lapsi nukahtaa yöunille. Työaika on nykyään myös laaja käsite, mikä sisältää sisällään jokaisen hereillä olo ajan.
Sain itselleni uuden asiakkaan, mutta se vaatii viestittelyä Facebookissa illalla klo 22-23 välillä samalla kun nautin päivän ensimmäisestä rauhallisesta hetkestä pojan nukkuessa tyytyväisenä uniaan.
Palkkatöissä ollessa en olisi suurin surminkaan hoitanut työasioita enää tuohon aikaan illalla. Kummasti se mieli muuttuu. Nyt se ei edes haitannut. Sehän oli itseasiassa paras hetki itselle hoitaa työasioita! Mitäpä yrittäjä ei tekisi uuden asiakkaan suhteen. Tai asiakkaan ylipäätään.
Palkkatöissä en olisi myöskään halunnut tehdä ilta- ja viikonlopputöitä. Nyt ne ovat oikeastaan ainoat työaikani. Muuhun ei ole mahdollisuutta, koska päivät pitää vahtia lasta miehen ollessa töissä. Eikä haittaa. Töistä on tullut sitä omaa aikaani. Kummasti vaipan vaihto muuttaa asenteita. Sekä se, että säännöllinen kuukausipalkka on utopiaa.
Huomaan tämän saman muidenkin yrittäjien keskuudessa. Facebook viesteihin vastataan mihin kellon aikaan vain ja nopeammin kuin sähköposteihin. Mutta onhan se kätevää. Työ on kuin elämäntapa. Työ on elämäntapa. Asiakassuhteita hoidetaan perhe-elämän sivussa. Tosielämää monessa paikassa.
En tiedä. Mutta tämä tuntuu vapaudelta. Hassua. Mutta olenkin aina vihannut virastotyöaikoja. Sekä ollut vähän sekaisin päästäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti