Alue on kierretty joko nopeasti tai parissa tunnissa, jos haluaa käyttää kunnolla aikaa. Kesäkuumalla ei kauaa jaksa keskittyä, joten me kävimme aika nopeasti alueen läpi. Ei haluttu paahduttaa vauva parkaa enempää vaunuissa.
On sitä entisaikaan varmasti ollut kuuma. Eipä ollut tuuletinta ja jäätelöä viilentämässä. Toisaalta silloin vaatteet olivat taatusti luonnonmateriaalia ja paljon hengittävämpiä kuin meidän nykyiset muovisekoitekuteemme.
Paikka on ihana. Jokaiselle historiahullulle, joka kaipaa päivän retkikohdetta. Sopii kaikenikäiselle. Jopa vaipanvaihtopiste löytyy sekä pieni kahvila. Mietittiin että jahka poika kasvaa ja alkaa tajuta jostain jotain, niin teemme tänne toistekin päiväretken. Etukäteen luetaan Koiramäki kirjoja ja yhdistetään samaan reissuun käynti Sastamalassa Herra Hakkaraisen talossa. Tällä kertaa jäi taloa välistä, kun mukana ei ollut leikki-ikäisiä mutta ehkäpä parin vuoden päästä uudestaan.
Vanha sauna oli minusta jotenkin pysäyttävä. Jopa ehkä vähän pyhä. Näin on Suomessa satoja vuosia synnytetty - vanhassa talonpoikaissaunassa. Millaistakohan se oli?
Lämmin sauna oli varmasti hyvä kivunlievitystapa ja siihen ne kipulääkkeet sitten jäikin. Yritin kovasti kuvitella saunan lauteille synnyttävää naista apulaisineen. Tiedä kuinka monta lasta on tässä kyseisessä saunassa syntynyt. Ajatuksena oli kuitenkin hupaisa kuinka ensin riiattu keinulla ja vuoden päästä hikoiltu saunassa. Näinhän tuo menee. Elämän kiertokulku.
Kuva sato on valtaisa. Harmittaa että unohdin uuden kamerani kotiin hätäpäissäni, niin en päässyt testaamaan sitä tänne. Kuvattavaa olisi ollut paljon! Tosin ehkä parempi niin. Mies ja poika säästyivät odottamiselta ja hellekuolemalta, kun tyydyin pikaräpsyihin puhelimella. Taisi poikaa myös janottaa, kun autossa maistui tissimaito varsin reippaasti. Raukkaraasu kärsinyt äidin hullaantumisesta. Onneksi apu oli kuitenkin lähellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti