Kun vauvan käyttöjärjestelmä päivittyi...

Meillä selkeästi päivittyi viime yönä pojan käyttöjärjestelmä. Paha vain, kun vanhemmille unohdettiin lähettää asiasta varoittava ja ohjeistava viesti. Kun vielä eilen vaunuissa nukuttiin sikeästi niin kauan kuin liikenteessä oltiin tai ylipäätään pois kotoa, niin tänään ei todellakaan.
Kaikki meni vielä totutunlaisesti kirppikselle saakka. Siellä kuitenkin herättiin yhtäkkiä ja kitinä alkoi. Vuorotellen oltiin hiljaa vaunujen ollessa liikenteessä ja välillä kitistiin, kun äiti jäi katselemaan pöytien tarjontaa lähimmin. Huuto alkoi, kun mietittiin ostetaanko yksi kulahtanut body pojalle. Ei ostettu.


Huuto loppui, kun päästiin pois kirpputorilta. Vaippakin tarkistettiin. Ei ongelmaa siinä. Pienet sylittelyt tuntuivat auttavan ja matka jatkui seuraavaan kauppaan tyytyväisenä lelulle kikatellen. Huuto alkoi uudestaan krääsäkaupassa, missä äiti mietti ostaako uuden sisustuskorin. Ei ostettu.
Lähdettiin kiireellä kaupasta pois huudon yltyessä niin paljon, että oli pakko pysähtyä yhden kaupan varjoisalle seinustalle ja siinä sitten tissi esillä saada poikaa tyytymään. Vielä eilen ja tänä aamuna syönnit ovat olleet pikahörppyjä. Nyt oltiin tyytyväisenä pitkään tissillä vähät välittäen siitä, että äiti seisoi selkä kadulle päin käsivarret hoosiannaa huutaen. Mikäs siinä syödessä, kun mukava vilvoittava tuuli kutittaa jalkapohjia ja äidin syli on ihan lähellä. Tissikin oli ihan uudella tavalla saatavilla. Ei tässä ole kiire, kun kerrankin rinnalle päästiin.


Matka jatkui lopulta ikuisuudelta tuntuneen imetyksen ja vaipan vaihdon jälkeen taas tyytyväisenä lelulle kikatellen. Seuraavan kerran huuto alkoi, kun äiti oli sovituskopissa koittamassa alerättejä. Ei ostettu.
Nauru ja kikatus alkoi, kun äiti nosti vaunuista pois ja pojan katse osu kahteen nuoreen hyvännäköiseen naiseen... 
Siinä sitten syliteltiin, juteltiin ja oltiin lähekkäin hetki. Vielä kerran koitettiin onnea, kun poika kikatteli taas onnellisena vaunuissa lelulleen ja näytti olevan ihan tyytyväinen oloonsa. Mentiin katsomaan alessa olevia lastenvaatteita. Ei ostettu.
Matka jatkui huutaen torikojulle mistä pikapikaa ostettiin kesäherkut. Poika olalla lähdin kotia kohti. Kun käsi väsyi laskin pojan vaunuihin ja heti kun päästiin kotimatkalle kauas pois vaatekaupoista poika nukahti tyytyväisenä.

Isänsä poika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kun työaika muutti muotoaan

Jännä huomata, miten käsite työajasta muuttuu yrittäjyyden myötä. Vähän niin kuin käsite omasta ajasta vauvan synnyttyä. Kumpaakaan ei nimit...

Luetuimmat