Kannattaako muovia oikeasti kierrättää?

Kirjoitin pieni hetki sitten kuinka aloitin muovin kierrätyksen. Alle kahdessa viikossa olen saanut  täyteen kaksi pussia muoviroskaa, jotka olen nakannut kärrylenkillä kierrätysastiaan. Sekajätettä tuntuu silti tulevan tavalliseen tahtiin. Mistä tätä roskaa kertyy ja onko tämä muovin erottelu nyt loppuviimein ihan järkevää?

Kuva: Pixabay

Löysin mielenkiintoisen blogitekstin missä asiaa oli ruodittu huolellisesti. Suosittelen tekstin kokonaan lukemista, vaikka nyt osittain sitä käsittelenkin. Teksti oli nimittäin niin hyvin kirjoitettu ja asiaan paneuduttu, että nyt pureskeltuani asiaa jonkin aikaa haluan heittää mukaan omat mielipiteeni asiaan.

Blogitekstin löydät täältä: Muoviroskan erilliskeräys - Onko muovin kierrätys oikeasti järkevää

Olen kirjoittajan kanssa samaa mieltä siitä, että muovilla on paikkansa. Se on muun muassa kustannustehokas tapa varmistaa ruuan säilyvyys ja näin ollen vähentää hävikkiä. Muovituotteet ovat myös pitkäkestoisia ja kestävät kovaa käyttöä. Esimerkiksi logistiikassa muovi hakkaa muut materiaalit täysin. Mielestäni siis muovilla on paikkansa enkä täysin kannata täyttä muovittomuutta, koska yksinkertaisesti se on mahdotonta ja vie myös luonnonvaroja. 


Muovituotteita suoraan omasta kodista.


Olen myös samaa mieltä siitä, että Suomessa on toimiva jätehuolto eikä meidän muoviroskamme ole osana Tyynenmeren muovihelvettiä. Paitsi silloin jos turistina hylkäät roskasi paikalliseen luontoon, mitä todella toivon että kukaan ei tekisi. Ei ulkomailla eikä kotosuomessa. 

Muovin kierrätys on helppoa. Jos tuote vaatii pesua kuumalla vedellä ja tiskiaineella, kannattaa mieluummin heittää muoviroska sekajätteeseen. 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut ohjeistaa, että huuhtele tarvittaessa. Huuhteluksi riittää sellainen mikä eliminoi hajuhaitat. Muoviroskan ei siis tarvitse olla putipuhdas vaan puhdas siinä mielessä, että kestät säilyttää sitä kotonasi hetken ilman hajuhaittoja.

Toisin sanoen ei tarvitse saivarrella kuten lainaamani kirjoittaja tekee: 


 Mitä jos muovipakkauksessa onkin paljon foliota/alumiinikerrosta, esimerkiksi puolet? Tai muovipakkaus, jossa onkin noin 40 % kartonkia? Tai miten huuhdot pesuainepullon tai hammastahnatuubin? Nopea huuhtelukin on vähän suhteellinen käsite. Et kyllä saa puhtaaksi muovipakkausta, jossa on ollut marinoituja broilerinkoipia. Uskaltaisin väittää, että Pihtiputaan mummo sen kyllä kuitenkin tiskaa kuumalla vedellä täysin puhtaaksi, kun muovia kerran pitää kierrättää. Hän tuskin tajuaa, että hyöty kierrätyksestä häviää, kun hommassa käyttää kuumaa vettä, joka ei ole ympäristön kannalta enää järkevää. Se minkä muovin kierrätyksessä säästää, katoaakin lämpimän veden lämmitykseen. Jotenkin homma ei vaikuta oman järjenjuoksun mukaan ekologiselta.

Jos muovipakkauksessa on muutakin kuin muovia, on ehkä selkeintä heittää se sekajätteeseen. Pelkkää muovia olevia elintarvikepakkauksia on niin paljon tarjolla, että pulaa kierrätettävästä materiaalista tuskin on (toki riippuen jokaisen ostostottumuksista). Huuhteluksi riittää, kuten yllä sanottu, sellainen huuhtelu mikä eliminoi hajuhaitat sekä homekasvuston kasvun keräyspisteillä. Hammastahnatuubia ei siis tarvitse availla ja puhdistella, vaan sen voi laittaa kiertoon.

Pihtiputaan mummotkin alkaa olla kiinni nykypäivässä. Jos muutama yksittäinen henkilö ei osaa lukea ohjeistuksia kierrätykseen ja haluaa kasvattaa vesilaskuaan, se ei vielä tuhoa muovinkierrätyksen kokonaishyötyjä ja ole syy olla itse kierrättämättä.

Seuraavaksi kirjoittaja pohtii, että on ongelma kuinka muoviroskia ei saa laittaa sisäkkäin ja näin ollen muoviroska vie hirveästi tilaa. Itse kerään muovit isoon kankaiseen kassiin kevyesti päällekkäin kasaamalla. Kun kassi on täynnä (noin viikossa), vien sen keräyspisteelle missä muoviroskat tiivistetään puristimella. Toki jos keräyspiste on kaukana omilta kulkureiteiltä kannattaa muovin kierrätystä harkita uudelleen. Pitkät ajomatkat viikoittain todennäköisesti syövät kierrätyksen hyödyt.

Kierrätetän muovin ongelmana on se, että sen laatua on hankala jatkossa valvoa. Kierretetty muovi voi olla haitallista, koska se voi saastua säilytyksessä ja muovista voi jatkojalostuksessa että säilytyksessä irrota terveydelle haitallisia osia. Tähän melkein kaatuukiin muovin kierrätyksen kannattavuus. Tällä hetkellä muovia jatkojalostetaan uudestaan muun muassa kauppakasseiksi, putkiksi ja jätesäkeiksi sekä vaatteiden raaka-aineena.

Haluan kuitenkin uskoa, että tähänkin ongelmaan löytyy ratkaisu. Kun tietoisuus muovinkierrätyksestä lisääntyy ja siitä tulee yhtä luontevaa kuin muukin kierrätys, vähenee myös haitallisen ja likaisen muovin osuus. Näin positiivisesti ajatellen. Mielestäni kuitenkaan kierrätetyn muovin mahdollinen haitallisuus ei ole syy lopettaa kierrättämistä. Tiede ja tekniikka kehittyvät.

Kuva: Pinterest
Sitten on erikseen vielä laskelmat siitä kuinka kustannustehokasta ja luontoystävällistä on kuljettaa muovijätteitä ympäri Suomea Riihimäelle, missä sijaitsee tällä hetkellä ainoa muovin jatkojalostamo. Lainaamani kirjoittaja on laskenut nämä hienosti, joten kannattaa kurkata sieltä.

Kirjoittaja päätyy blogipostauksessaan siihen, että muovin kierrätys (tällä hetkellä) ei ole kannattavaa. Mielestäni se taas on vaikkakin todellisuudessa se ei vielä luo oikotietä luonnon pelastamiseen.

Kierrättämällä muovia säästetään öljyvaroja. Kierrättämällä luodaan myös sitä asenneilmapiiriä, että jokainen tavara jää jonkun vastuulle. Uskon, että muovin kierrätys alkaa pikkuhiljaa vaikuttamaan kuluttajien asenteisiin siinä, että kannattaako jotakin ostaa koska siitä on myös päästävä eroon. Ja eroon pääsy ei tarkoita luontoon tai vain roskiin heittämistä. Kuluttaminenhan on se avainsana oikeasti luonnonsuojelussa. Ja se mitä ostaa. Muovia voi vähentää jo hurjasti ostamalla muun muassa sellaista kosmetiikkaa mikä ei sisällä esimerkiksi muovihelmiä.

Faktahan on se, että muovin kierrätys on tällä hetkellä enemmän tunnekysymys kuin täysin järkiperäinen ratkaisu. Toisin sanoen kierrätyksen kannattavuuteen tai kannattamattomuuteen löytyy järkiperusteita täysin sen mukaan kokeeko asian omakseen vai ei. Voisin väittää, että lainaamani tekstin kirjoittaja alkujaankin on karsastanut ajatusta kierrättää muovia, vaikka on aiheesta kiinnostunut. Siksi hänellä tekstin lopputulema oli negatiivinen.

Itseäni kierrätys kiinnostaa ja siksi käännän sen kannattavaksi asiaksi. Vaikkakin myönnän, että pesen enemmänkin omaa ekologista omatuntoani kierrätyksellä kuin tietoisesti säästäisin luonnonvaroja. Mutta mielestäni se ei myöskään ole pelkkää pilipalitouhua. Pienistä teoista syntyy isoja puroja sanotaan, mutta se on myös asennekasvatusta.

Jokaisen kannattaa punnita huolellisesti omalta kohdalta kuinka kannattavaa kierrätys on. Onko keräysastiaa lähellä tai sujuvasti kulkureittien varrella? Kuinka paljon roskaa tulee ja minkälaista? Pitääkö kotitalouden muoviroskia pestä vai ovatko ne ns. puhdasta? Onko aikaa ja kiinnostusta tarkistaa, että tuote soveltuu kierrätykseen? Tosin tässä toimii hyvin nyrkkisääntönä se, että muovituotteet eivät sovi ja suurin osa (ellei jopa kaikki) elintarvikepakkauksista ovat kierrätystavaraa.

Loppuun vielä mielestäni mielenkiintoine ja havainnoillistava kuva eri muovityypeistä kotitaloudessa:

Kuva: Pinterest




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kun työaika muutti muotoaan

Jännä huomata, miten käsite työajasta muuttuu yrittäjyyden myötä. Vähän niin kuin käsite omasta ajasta vauvan synnyttyä. Kumpaakaan ei nimit...

Luetuimmat